kuva:pinterest |
Syksyllä muutin opiskelemaan Etelä-Pohjanmaalle ja asuin kalustetussa asuntolassa, jossa oli oma huone ja jaettu keittiö. Pakkoratkaisu, mutta hauskaa oli!
Turun asuntoa hakiessa kävin useassa asuntonäytössä katsomassa karmeita luukkuja. Halusin asua keskustassa, mutta budjetti oli mitätön. Viimein löysin 50-luvun alkuperäiskunnossa olevan suloisen kerrostaloyksiön. Vanhan ammeen hinkkasin kloriitilla monta kertaa, mutta ikkunasta näkyvä Turun Tuomiokirkko vei sydämeni ja vuokrasopimus allekirjoitettiin vappuna pienessä hiprakassa.
Turusta muutin Ouluun opiskelemaan. Netistä löysin kolme kivaa kämppistä, joiden kanssa vuokrattiin 100 neliöinen kattohuoneisto Oulun keskustasta. Solusta muutin poikaystäväni luokse liian pieneen kaksioon, jossa vaatteilleni oli tilaa tasan yksi kaapinovi. Pienestä kaksiosta muutimme keskustan laidalle upeasti remontoituun 50-luvun kivitaloon, tunnelmalliseen isompaan kaksioon. Tämän asunnon kautta syntyi pysyvä rakkaus lankkulattiaan, tiiliseiniin ja ikkunalautoihin.
Asunto oli täydellinen, mutta etu-ja vuokraoviriippuvuuden takia vaihdoimme asuntoa parin vuoden asumisen jälkeen joen rannassa sijainneeseen rivitaloon. Rivitalosta muutimme omakotitaloon vähän olosuhteiden pakosta lapsuudenkotini jäädessä tyhjilleen. Talon mennessä myyntiin muutimme ensimmäiseen omistusasuntoomme rivitaloon laitakaupungille. Vuoden
rivitalossa asuttuamme heräsimme siihen, että emme viihdy asunnossa ollenkaan ja muutimme Oulun keskustaan kerrostalokolmioon.
Melkoinen rumba, samba ja jooga. Ja taas etsitään uutta kotia!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti