maanantai 30. toukokuuta 2016

Kesäinen Ainolanpuisto

Saanen esitellä palasia Oulun upeasta keskuspuistosta, joka on "kaupungin vihreä sydän ja Oulujoen suiston helmi". 



Ainolanpuisto on yksi Hupisaarten kymmenistä pienistä saarista, joiden tunnupiirteet ovat jo satoja vuosia olleet polveilevat kävelytiet, valkoiset sillat, iloiset lapset ja rentoutuneet aikuiset.







Ainolanpuistossa on upea iso leikkipuisto, jossa minun lapsukaiseni laskevat nyt samaa liukumäkeä kuin minä yli 20 vuotta sitten. Leikkipuiston vieressä on pari jännää kasvihuonetta, ankkalampi, ruusutarha ja suloinen Kiikkukahvila, jonne saa mennä myös koirakaverin kanssa!

Ainolanpuisto on meidän iki-ihana lähipuisto, leikkipuisto, lenkkipuisto, koirapuisto, kukkatarha ja piknikpaikka. Voi kuinka sinusta tykkäänkään - puistoni mun!

Lue lisää: Oulu

keskiviikko 25. toukokuuta 2016

Bluesia ja rockia!

Kuunneltuani nyt puolen vuoden ajan melko tummansävyistä babybluesia tuntuu ihanalta pitkästä aikaa innostua jostain oikein toden teolla!

Sisustaminen on ihanaa!! Valokuvaaminen on kivaa!! Sommittelu on mukavaa!! Kirjoittaminen on parasta!!

 














Insipiroivaa päivää ihmiset! Kesää kohti mentäessä blues vaihtuu pikkuhiljaa rock&rolliin!

Lue lisää: Uusi koti

tiistai 24. toukokuuta 2016

Asuinalueena Lauttasaari

"Meilahdenmutsi muuttaa -juttusarjassa pääset seuraamaan nelihenkisen perheen asunnonmetsästystä Helsingin kantakaupungista. Hakuehtoina kiva kerrostalokolmio kahvilan yläkerrasta leveillä ikkunalaudoilla ja mukavilla naapureilla.
Mistä löytyy meidän koti? Munkkiniemestä, Käpylästä vai Kalliosta? Lauttasaaresta, Töölöstä vai Punavuoresta? Asunnonhaku lähtee täydellä teholla käyntiin vasta vuoden päästä kun muutamme Oulusta Helsinkiin, mutta sitä ennen fiilistelen asuntoja, kerään tietoa asuinalueista ja mietin mitä me asumiselta oikeasti haluamme. Tervetuloa mukaan tutustumaan Helsingin kauniisiin asuinalueisiin ja niiden upeisiin asuntoihin!"
Tällä kertaa kohteena Lauttasaari! Kurkkaa etuovi.com!
Kuva: Lauttasaari.fi/Ville Elomaa/2015

lauantai 21. toukokuuta 2016

Menoa ja meininkiä vol.2

Odotellessani olemattomia vastauksia edelliseen postaukseeni, aloin pohtia onko tapahtumien määrä ja monipuolisuus oikeasti meille jotenkin supertärkeää? Miksi tuntuu, että menemisiä pitäisi olla joka päivä ja jokaiseen fiilikseen? Enhän minä Oulussakaan käy juuri missään!?!


Toki lapset on nyt pieniä eikä tässä elämänvaiheessa ponkaista tuosta noin vaan keikalle tai jääkiekkomatsiin. Nyt ei todellakaan jaksa valvoa iltakymmentä pitempään kun kuudelta on kuitenkin herätys - oli sitten arki tai viikonloppu. Spontaanit menemiset ovat tällä hetkellä siis ihan minimissä, mutta jo parin vuoden päästä lapset voi ottaa jo moneen paikkaan mukaan. Mutta tuleeko silloinkaan lähdettyä minnekään? Vaikka asuisimme Helsingissä kävisinkö museoissa, konserteissa ja kirppareilla sen enempää kuin nytkään?

Ehkä ympärillä olevien tapahtumien suuri määrä on samaa sarjaa keskustassa asumisen kanssa: haluan kaikenlaisen tarjonnan olevan saatavilla milloin vain, vaikka käyttöaste jäisikin loppuen lopuksi vähäiseksi. Jotenkin kummasti tuntuu vaan kivalta olla vilkkaan hyörinän ja pyörinän ympäröimänä tapahtumien keskipisteessä.

Vaikka Helsingissä on kaikenlaista tapahtumaa kaikille lähes joka päivä ei esimerkiksi J.Karjalaisen keikallekaan ihan tuosta noin vaan kävelty; liput oli myyty loppuun kaksi kuukautta ennen keikkaa ihan samalla tavalla kuin Oulussakin. Kyllä harmitti.

Miksi tapahtumien pitäisi ylipäätään olla jotenkin järjestettyjä? Yleensä ne maksavat sekä aikaa että rahaa eikä kellään riitä into kulkea joka kekkereissä - varsinkaan lasten kanssa. Arkena meille kaikille riittää tällä hetkellä tapahtumaksi Pikkukakkonen, koiranulkoilutus ja hiekkakakut. Viikonloppuna käydään puistossa ja illalla katsotaan kotona leffaa.

Tyhjästäkin voi siis nyhjästä menoa ja meininkiä. Minun viikonloppuni muuttui vasten odotuksia ja ilman ainuttakaan kunnollista menoehdotusta jännäksi! Ystävän kanssa käytiin extempore piknikretkellä, autopesula kuljetti auton lisäksi kotiin viinipullon (!) ja kotiäiti sai nauttia kokonaiset kaksi päivää ylhäisestä yksinäisyydestä.

"Tylsyys on luovuuden lähde" sanoisi äitini.

perjantai 20. toukokuuta 2016

Menot ja meiningit

Voi ihana Hesari ja Helsinki!! Missä muussa kaupungissa harrastetaan kirkkokaljoja ja haukkuhartauksia? Missä muualla on yömyöhään auki oleva kestofestari? Myyjäisiä ja vanhanaikaisia kirpputoreja joka viikonloppu?




Meillä yksi painavimmista syistä Helsinkiin muuttamiselle on juuri tapahtumien suuri määrä ja tarjonnan monipuolisuus.  Välillä tuntuu, että Oulussa ei tapahdu mitään ja jos tapahtuu niin se meni jo -  ilman, että olin nähnyt tapahtumasta ainuttakaan mainosta! Toki tähän nyt vaikuttaa se, että meille tulee Hesari eikä Kaleva. 



Mutta oikeasti: mitä tänä viikonloppuna tapahtuu Oulussa? Anyone? Hyvää ja aurinkoista viikonloppua joka tapauksessa!

keskiviikko 18. toukokuuta 2016

Uusi koti!

Meillä on nyt ihan uusi koti! Tämä on niin upea, että kuljen jatkuvasti oikomassa koristetyynyjä, ihailemassa päiväpeittoa ja hiplaamassa verhoja. Liikuttuneena huokailen ja ihailen omia sisustustaitojani. Kiikun uudessa pesässäni ja tarkastelen väreittäin järjesteltyjä kirjahyllyn kirjasia nautinnollisin mielin. Nyt tämä meidän koti on meidän näköinen.


































Vuosi meni etsien oikeita, aikaa ja trendejä kestäviä huonekaluja. Helsingin reissujemme Airbnb kohteista olen saanut ispiraatiota väreihin ja asetelmiin. Nyt saan seuraavan vuoden vain nautiskella olostani ihanassa kodissamme kunnes pääsen sisustamaan taas uutta kotia Helsinkiin!

perjantai 13. toukokuuta 2016

Kylässä etuovi.com

Yllättäen sain toivoton kutsunkirjeen! Harpon juoksuaskelin portaat ylös, käännös vasempaan ja etuovesta sisään. Tutun ystävän luona on kiva olla kylässä. Pohditaan taas asumista, asuinalueita ja myyntikohteita: mihin sitä muuttaisi?


Jätän kirjoituksen hymyssä suin postilaatikkoon ja jään odottamaan kommenttejasi: mihin sinä muuttaisit? Saako aloitteleva arkkitehti kutsun kyläillä juuri teillä?

keskiviikko 11. toukokuuta 2016

Terveiset Tukholmasta

Jatkettiin edellistä Helsingin reissua Töölöstä Tukholmaan, jossa käytiin ystäväperheen kanssa minilomalla. Tukholma on kyllä iso ja kaunis: Kungsträdgarden, Gamla Stan, Grönä Lundin saari ja rantakadut ovat yhtä postikorttimaisemaa koko ajan.

Uusi tuttavuus oli ihastuttava ja urbaani Södermalmin alue, joka on kyllä tutustumisen arvoinen paikka. Se on Tukholman Töölö: paljon lapsiperheitä, kauniita vanhoja taloja, puistoja, leppoinen tunnelma ja pieniä erikoisia kauppoja.


Muutettaisko Tukholmaan? Olisi ihana oppia puhumaan ruotsia kunnolla. Tukholma on niin kaunis ja siellä on prinsessojakin! Kevät oli jo pitkällä, kirsikkapuut kukki ja Adele lauloi upeasti!



Jos Helsingissä asuminen on muka kallista niin Tukholmassa se vasta onkin. Hesarin mukaan Helsingin keskineliöhinta on 3800€ kun se Tukholmassa on 7000€!! Asuntojen hinnat ovat lähteneet siis ihan käsistä, johon on osasyynä se, että asuntolainoja ei Ruotsissa tarvitse käytännössä lyhentää ollenkaan. Kuka uskaltaa oikeasti ostaa Tukholmasta asunnon? Mitä jos hinnat romahtaa? Miten KESKIneliöhinta voi olla 7000€?? Haloo!?! Kyllä tuntuu Helsinki nyt halvalta ja järkevältä.


Ihan mielelläni kyllä muuttaisin joskus ainakin hetkeksi ulkomaille! Espanja, Ruotsi ja Englanti houkuttavat. Nyt pitkän reissun jälkeen on kuitenkin ihana olla taas kotona. 

Hem, kärä hem.

tiistai 3. toukokuuta 2016

Tuulen viemää

Jossain aiemmassa postauksessa väitin pitäväni ruskeasta väristä sisustuksessa, mutta enpä tykkää enää. Väitin myös, että en jaksa enää valkoista väriä, mutta nytpä taas jaksankin. Jaksan valkoista jo niin paljon, että voisin vaikka maalata koko asunnon valkoiseksi! Tarttuisikohan maali nojatuoleihin? Tai parkettiin?


Haluan uuden keittiön, uudet nojatuolit, uudet ikkunat, ja uudet parvekekalusteet. Haluan valkoista, raikasta, vähän vaaleanpunaista ja vihreää!

Miehen mielestä ei ole mitään järkeä tehdä mitään eikä varsinkaan ostaa mitään uutta kun vuoden päästä kuitenkin lähdetään. Minä taas olen sitä mieltä, että tästä hetkestä pitää nauttia ihan sama mitä vuoden päästä. Vihdoin mieskin ymmärsi että joskus mielenterveys voi olla kiinni uusista sohvatyynynpäällisistä. Joten: Heivasin nojatuolit menemään, heitin koristetyynyt pois, ostin keinutuolin, ostin rahin, ostin torkkupeiton, ostin verhot, ostin tyynynpäällisiä. 


Näin. Hups. Melkoinen tuuletus. Olin hahmotellut postausta "ostamattomuuden vuosi" johon en nyt yhtäkkiä keksikään sanottavaa. Mutta johan on taas kiva olo materialistilla! 

Aurinkoista viikonloppua!

Lue lisää: Uusi koti sekä Bluesia ja rockia