keskiviikko 22. kesäkuuta 2016

Älä tuu droppaa mun tunnelmaa!

Himpskatin maaseutu ja metsätiet!

Kesälomareissu Yksinäisten vuorten yli Muumilaaksoon alkoi ja Spotify pätkii kun ei ole kenttää. Myös Ryhmä Hau haukkuu hitaasti. Koita tässä sitten selittää kolmivuotiaalle miten näkymättömät nettiaallot toimii ja miksi ne ei nyt toimi.


Aiemmin en tiennyt missä Munkkiniemi on, olisi voinut olla vaikka täällä kasitien varressa jossain. Nyt tiedän missä se on ja tiedän senkin, että siellä netti kyllä toimii. Käykäähän lukemassa Etuovi.comin uusin postaukseni mm. Ville Valon Viljasiilosta!

Reviiriini alkaa hahmottua kun on meidän oltava sekä Tuomiokirkon kellojen että Spotifyn kuuluvuusalueella.

Juhlavaa juhannusta!

Ps. Vesalan levy on kultaa.


lauantai 18. kesäkuuta 2016

Korpikuusen kannon alla

... On mörrimöykyn kolo! Tosin olin vain kuusen alla ja näytin enemmänkin joltain trollilta sadetakissani.


Puolen kilometrin päässä meiltä on kiva pieni koirapuisto, joka on varsinkin sadesäällä oiva lenkkeilykohde. Taas oli kuitenkin niin kaunista, että eksyin vähän pidemmälle kävelylle: näkyi upea sateenkaari, utuinen aurinko tummien pilvien lomassa, litimärkiä työmatkapyöräilijöitä ja lammikoissa pomppivia iloisia lapsia.

Puistot, metsät, polut ja pyörätiet ovat kyllä erittäin tärkeitä juttuja asumisviihtyvyyden kannalta. Ajattelin jo, että kai mekin viihdyttäisiin jossain kauempana keskustasta, kunnes kirkon kellojen pauhe keskeytti ajatukseni. Yhtäkkiä tajusin, että siinähän se raja menee! Sinne minne Tuomiokirkon kellot vielä kilkattaa, siellä haluan asua. Minneköhän asti Helsingin Tuomiokirkon kellojen pauhe kuuluu?


tiistai 14. kesäkuuta 2016

Ruokakauppanetissä.fi

Pakko mainostaa, kun oli niin hyvä kokemus nettiruokakaupasta! Valikoima hyvä, hintataso luomumaitoa lukuunottamatta lähes sama kuin marketeissa ja palvelu erinomaista.

Tilasin ruuat sunnuntaiaamuna seuraavaksi päiväksi mökillä sohvan nurkassa mukavasti makoillen. Tilaus tapahtui kymmenessä minuutissa erittäin kätevästi. Maanantaina mukava herra saapui oikeaan aikaan neljän painavan kauppakassin kanssa ovellemme ja maksu tapahtui kätevästi kortilla kuin kassalla ikään. Ruuat olivat tuoreita ja pakasteet jäässä. Toimitusmaksu oli 0€.

M-A-H-T-A-V-A-A.


Helppo ja lyhyt ruokakauppareissu: onnellinen äiti.


Ainoaksi ongelmaksi nettishoppailussa muodostui surkea lähilukutaitoni: kotiin kannettiin nuudeleiden sijaan paketti sushiriisiä, koska olin katsonut oikeaa kuvaa ja klikannut väärää ruutua. Pitää vissiin tehdä joku päivä sushia.

Aletaanpas oululaiset nyt ihan urakalla käyttämään nettiruokakauppaa! Säästää aikaa, hermoja ja luontoa tämmöinen ruokien kimppakyyditys!

Onko joku kokeillut miten nettiruokakaupat toimii Helsingissä?

torstai 9. kesäkuuta 2016

Kommuuni omakotitontille

Kuten kellastuneesta ja ryppyyntyneestä lehdestä näkee, on tämä postaus odottanut vuoroaan parvekkeella leikkien, kaatuneen kastelukannun ja auringonpaahteen armoilla. Kerrankin on nyt aikaa kertoa teille jo iäkkäästä, mutta niin innovatiivisesta ja aikaansa edellä olevasta arkkitehti Olli Lehtovuoresta.

  

Hesarissa oli sunnuntaina 22.5.2016 toimittaja Marja Salmelan kirjoittama juttu, jossa esiteltiin kuinka 1000 neliön tontille on rakennettu kolme omakotitaloa ja yksi mökki! Tontilla asuu itse arkkitehti Lehtovuori ja kaksi nuorta pariskuntaa vuokralla pienemmissä taloissa. Kuinka järkevää! Ja ekologista! Ja yhteisöllistä!

Lehtovuoren ja yleisen järjenkin mukaan aina on porukka, joka haluaa asua maantasolla. Helsingin keskustan tuntumassa kohtuuhintaiset omakotitalot ovat kuitenkin vain harvojen unelmaa. Vai voisiko Lehtovuoren suunnittelemalla rakennustavalla unelma omasta kodista ja pihasta keskellä Helsinkiä toteutua?

Arkkitehti Lehtovuori puhuu tiivistävästä täydennysrakentamisesta, jossa vanhoille omakotitaloalueille rakennettaisiin omakotitalojen suurille pihoille yhdestä kahteen pientä pihataloa jo olemassa olevan suuremman talon viereen. Näin mahdollistettaisiin omakotitaloasuminen lähes kaikille iästä, varallisuudesta tai perheen koosta riippumatta ja edistettäisiin urbaania pientaloasumista. 


Käsittääkseni Länsi-Pakila on ihan järkevän junamatkan päästä Helsingin keskustasta ja jos omakotitaloasuminen alkaisikin meitä yhtäkkiä kiinnostaa voisi Lehtovuoren malli sopia meille. Perinteiseen kommuuniin en muuttaisi, mutta tälläiseen pihayhteisökommuuniin voisin kyllä muuttaa!

Ostaisin omakotitalon, rakennuttaisin pihalleni pikkuisen pihatalon ja vuokraisin sen jollekin kivalle tyypille. Myöhemmin tytöt voisivat isompana asua siinä ehkä keskenään? Ja vanhoilla päivillä myisimme omakotitalon, muuttaisimme miehen kanssa pihataloon ja matkustelisimme maailmaan ääriin ylijääneille rahoilla! 

Lehtovuori on koko pitkän uransa kehitellyt erilaisia yhteisöllisyyttä ja kohtuuhintaisuutta korostavia asumisratkaisuja. Hän on vastikään julkaissut kirjan Asukkaan ehdoilla (Rakennustieto), jossa hän pohtii
voisiko jokainen ihminen löytää itselleen, elämäntilaanteeseen ja varallisuustasoon katsomatta sopivalta tuntuvan kodin ja asuinalueen. Tämä kirja taitaa olla seuraavaksi minun lukulistallani!

Olisko teistä asumaan omakotitalokaksiossa? Voisitteko kuvitella jakavanne oman pihan jonkun muun kanssa? Muutaisitko sinä kommuuniin omakotitontille?

Lue myös: Kommuuniin!



keskiviikko 8. kesäkuuta 2016

Mutsiksi Ullanlinnaan?

"Ullan nimi on Ulla,
nimi toinen vain on mulla!
Jos et millään arvaa,
sanon suoraan sulle sen!"
           - Peppi Pitkätossu


Muutettaisko Ullanlinnaan? Keskelle metsää, merta ja keskustaa? Alueelle, jota sota ei turmellut, jonne jäi arvokas hulmuhelmojen ja puuhkien ajan henki meitä sulostuttamaan! 

Ässä hihassa

Paapatan aina kovasti S-ketjua vastaan silti vihreä kortti törkeästi taskussa vilkkuen. Ylpeys ei millään antaisi myöten kehua Oulun uutta S-ketjun linnaketta, mutta sanon sen nyt silti: Valkea on upea!

Vihdoinkin Ouluun tuli oikea kauppakeskus ja sen myötä mm Indiska, Granit, Sokos, P.o.p ja BikBok. Eniten kauppakeskuksessa kuitenkin ihastuttaa -ihanan ihmisvilinän lisäksi - kesäkadun tunnelmalliset kahvilat.  Suosikiksesi on noussut herkullisten salaattien, hyvä kahvin ja rennon henkilökunnan vuoksi pala Helsinkiläistä kahvilakulttuuria: La Torrefazione.


Täällä baristat valmistavat  korkealuokkaisista kahvilaaduista peruskahvien lisäksi erityisen pehmeää gourmetkahvia sifonimenetelmällä. Sifonilla valmistettuun kahviin voi kuulemma törmätä vain maailman laadukkaimmissa kahviloissa. Jo itse valmistustavan seuraaminen on katsojalle jonkinasteinen elämys. Suosikkini on Simba hiukan jäähtyneenä äklömakean snickerskakun kera!

Tulevaisuudessa La Torrefazzione aikoo järjestää asiakkaille kahvikoulutuksia ja pöydissä voi lueskella kahviopuksista faktoja kahvien alkuperästä ja erilaisista valmistustavoista. Jännää! Suosittelen!

torstai 2. kesäkuuta 2016

Mutsiksi Käpylään?

Puutarhatonttu Hevimies
kuva:ptt-kauppa.com

Miten olisi Käpylä? Minkälaista siellä on asua? Miten julkinen liikenne toimii? Missä kunnossa talot on? Onko Käpylässä käpyjä vai Käpyjä?

Käykäähän kurkkaamassa juttuni Etuovessa ja kommentoikaa kokemuksia asuinalueesta!

Autetaan me Helsinkiin ja sen sisällä muuttavat toinen toisiamme löytämään Se Oikea asuinalue ja koti!


Lukuvinkkejä parvekkeelle!

Mies lähti lasten kanssa neuvolaan ja minä jäin nauttimaan yksinolosta parvekkeelle kahvikupin ja kirjakasan kanssa. Ihanaa!

Perinnemestarin tyylikirja on ihan mahtava opus, joka yli 700 sadan kuvan avulla opastaa talon tyylien jäljille aina 1700- luvulta 1970-luvulle. Huikea kirja!

Tavallisia koteja on kirja, jossa pääsee kurkkaamaan eri aikakausien koteihin ja niiden silottamattomiin sisustuksiin pohjapiirrustusten kera. Todella mielenkiintoinen kirja.



Maarit Kallion kirja on elämän raamattu kaikille meille täydellisyyttä tavoitteleville epäonnistujille. Ja sokerina pinnalla Antti Holman Kauheimmat runot, jotka ovat niin kamalia että kikatuttaa!

Hyvää loppuviikkoa!


*kirjat saatu kirjakaupasta maksamalla kassalla niistä käypä hinta